Balticconnector – monen palasen kokonaisuus

Balticconnector-hanke, kuten muutkin laajemmat hankkeet nykyisin, on useamman palasen muodostama kokonaisuus. Hankkeessa on kymmeniä eri toimijoita, satoja – jollei tuhansia henkilöitä ja lukemattomia yksityiskohtia, jotka pitää hoitaa ennen kuin kaasu virtaa Suomen ja Viron välillä.

Balticconnector-hanke jakaantuu Suomessa kolmeen eri osaprojektiin: maaputki, meriputki ja kompressoriasema. Olen itse ollut mukana meriputkiosuudessa, joka kattaa 78 km pitkän merenalaisen kaasuputken suunnitteluttamisen, urakkakilpailutuksen ja varsinaisen putkenlasku-urakan valvonnan. Meriputkiosuuden toteuttamisesta vastaavat Baltic Connector Oy ja Elering AS yhdessä.

Olen ollut lähes 30 vuotta monessa kansainvälisessä hankkeessa mukana. Myös Balticconnector on varsin kansainvälinen hanke: toteuttajana suomalainen ja virolainen yhtiö, rahoitus EU:lta, suunnittelu Puolassa ja Australiassa, putket Kreikasta ja urakoitsijat Hollannista. Tosin sillä erotuksella, että toimipisteeni on sijainnut Suomessa.

Baltic Connector Oy perustettiin tämän projektin toteuttamista varten. Organisaatio on uusi ja varsin pieni ilman aikaisempia rasitteita, mutta toisaalta myös ilman aikaisemmin kehitettyjä prosesseja ja käytäntöjä. Kaikki prosessit on kehitetty samalla, kun projektia on viety eteenpäin. Yhtiön henkilömäärä on pidetty minimissään ja projektin läpiviennissä on nojauduttu pääosin ulkopuolisiin resursseihin. Tämä koskee niin hankkeen valmistelua, suunnittelua, hankintoja kuin varsinaista projektin toteutustakin.

EU:n tukipäätöksen jälkeen kesällä 2016 Baltic Connector Oy ja Elering AS käynnistivät hankkeen valmistelut. Olin juuri palannut kuuden vuoden komennukselta Abu Dhabista ja hanke vaikutti mielenkiintoiselta vaihtoehdolta kansainvälisen työuran jatkeeksi.

Koska kyseessä on ensimmäinen merenalainen kaasuputki Suomessa, joka vielä ylittää valtakunnan rajan, haasteita on riittänyt sekä suunnittelijoille että luvituksesta vastaavalle porukalle. Baltic Connector päätti jo alussa, että  luvitus ja viranomaisyhteistyö otetaan kokonaan omalle vastuulle, vaikka normaalisti ne kuuluvat osittain myös suunnittelijoille ja urakoitsijoille. Tämä päätös on osoittautunut oikeaksi ja täytyy vain kiittää viranomaisia varsin rakentavasta yhteistyöstä.

Erityisen haasteen suunnittelulle tuo Suomen rannikkoalueet, jotka ovat varsin haastavat peruskallion läheisyyden ja vastaavasti lähes pohjattomien pehmeikköjen takia. Suunnittelijatkin mainitsivat, etteivät ole koskaan ennen törmänneet näin haastaviin pohjaolosuhteisiin.

EU:n kilpailusääntöjen noudattaminen vaatii omaa osaamista ja sitä varten palkattiin siihen erikoistunut yhteistyökumppani Suomesta. Hankintavaihe alkoi tietenkin jo hyvissä ajoin hankintastrategian laatimisella, mutta silti koko hankintavaihe ensimmäisestä ilmoituksesta urakkasopimusten allekirjoittamiseen kesti melko tarkkaan vuoden.

Hankintapaketeissa päädyttiin kahteen eri kokonaisuuteen: putkimateriaalin hankinta ja varsinainen putkenlasku. Periaatteessa hanke olisi voitu pilkkoa pienempiinkin kokonaisuuksiin, mutta tilaajan rajalliset resurssit ja usean yhtaikaa toteutettavan hankkeen hoitaminen olisivat turhaan kasvattaneet riskejä aikataulullisesti ja sopimusteknisesti.

Kahden pääurakan lisäksi on tarvittu myös lukuisia erillisiä kilpailutuksia erilaisiin toimeksiantoihin, kuten merenpohjan mittauksiin ja tutkimuksiin, ympäristötarkkailuun, kalataloustutkimuksiin, hylkytutkimuksiin, räjähteiden etsimiseen ja poistamiseen. Lista tuntuu olevan loputon, mutta laaja projekti vaatii monenlaista osaamista.

Varsinaisessa rakennusvaiheessa rakennuttajaorganisaatiota vahvistettiin kokeneella projektihenkilöstöllä. Resurssit tulivat pääosin rakennuttaja- ja suunnittelukonsulttien kautta, mutta tarpeen mukaan käytimme myös kansainvälisiä henkilöstövuokrausfirmoja, jotta projektin käyttöön pystyttiin turvaamaan oikeat resurssit oikeaan aikaan.

Meriosuus koostuu yli 6.300 yhteen hitsatusta putkesta. Samoin projektiorganisaatio koostuu lukuisista yksilöistä, joilla kuitenkin on yksi yhteinen päämäärä: toteuttaa hanke laadullisesti ja teknisesti ennalta määrätyssä aikataulussa ja budjetissa. Projektiorganisaation kokoamisessa on omat haasteensa; pitää löytää oikeat osaajat huolehtimaan tietyistä tehtävistä.

Projektitoiminta jakaantuu useaan eri kohteeseen ja maahan - jopa eri mantereille. Lisäksi suurin osa rakentamisesta tapahtuu avomeriolosuhteissa aluksilta käsin. Tämä luo haasteita kommunikoinnin ja toimintatapojen selkeyttämiselle, mikä on kansainvälisissä hankkeissa välttämättömyys. Balticconnector ei ole tässä poikkeus.

Virallinen kommunikointi on säädelty urakkasopimuksessa. Tämän lisäksi on jouduttu luomaan lukuisia omia käytäntöjä ja jakelulistoja päivittäiseen toimintaan. Kaikki tiedonvaihto hoituu sähköisesti, joten paperikopioita ei enää tarvitse lähetellä ympäriinsä. Tämä selkeyttää kanssakäymistä, mahdollistaa prosessien nopeuttamisen ja sitä kautta lyhentää projektin läpivientiaikaa.

Toinen haaste ovat kokouskäytännöt. Pääosin kokoukset on hoidettu puhelimen tai Skypen välityksellä. Tietenkin projektitoimintaan kuuluvat tietyt viralliset kokoukset, mutta niidenkin osalta on pyritty minimoimaan osallistujat välttääksemme turhaa matkustamista. Nämä toimet ovat selkeyttäneet kokouskäytäntöjämme ja vähentäneet selvästi lentämistä ja näin ollen olemme omalta osaltamme onnistuneet myös minimoimaan projektin aiheuttamaa hiilijalanjälkeä.

Projektitoiminnan suola on niiden ainutlaatuisuus. Jokainen hanke on erilainen ja välillä työskentely vaatii venymistä niin organisaation kuin yksilöiden osalta. Yhteisen päämäärän saavuttamiseksi olemme kuitenkin valmiit tekemään sen. Olen joutunutkin usein sanomaan vaimolleni: ”Kyllä se sitten tämän jälkeen helpottaa.” Onneksi hän tuntee minut ja projektityön luonteen riittävän hyvin, joten lauseesta on tullut meille lähinnä sisäpiirin vitsi.

Balticconnector hanke lähestyy omalta osaltani loppua, mutta uusia ainutlaatuisia projekteja on varmasti vielä monta edessä.

Hyvää kesän jatkoa!

DSC00393

Mauno Napari
projektipäällikkö

Ramboll CM Oy