Balticconnector – tunteita herättävä putki

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Vuoden 2020 alusta Suomen maakaasumarkkinat avautuvat ja kaasun siirtoliiketoiminta siirtyy kokonaisuudessaan juuri perustettuun Suomen Kaasusiirtopalvelut Oy:hyn. Putki ja kompressoriasemat valmistuvat noin vuoden päästä, joten rautaa ainakin on valmiina siirtämään kaasua molempiin ilmansuuntiin. Oma tehtäväni on selkeä: Balticconnector on saatava valmiiksi, jotta edellytys kaasumarkkinoiden avaamiseen toteutuu.

Investointiprojektina Balticconnector on varsin mielenkiintoinen ja suoraviivainen projekti. Joskus putkenpätkästä puhuttaessa mainittavat asiat, kuten suuri kansallinen merkitys, kaasumarkkinoiden avautuminen, huoltovarmuuden turvaaminen ja yhteisten kaasumarkkinoiden perustaminen Baltian maiden kanssa, tuntuvat jopa epätodellisilta, mutta ne myös herättävät voimakkaita tunteita.  Riippumattomuus Venäjästä on aina suosittu ja tunteita herättävä aihe ja poliittisesti tuleminen osaksi jotain suurempaa tuntuu kiehtovan sekä vasemmalla että oikealla.

Projekti-ihmiselle kyse on kuitenkin pelkästä putken rakentamisesta ja siihen liittyvistä parista kompressoriasemasta sekä rakentamiseen liittyvät sidosryhmät. Rakentaessa tunnekuohut ovat toisenlaisia.

Kun rakennamme 150 kilometrin mittaista maakaasuputkea, olemme väistämättä ihmisten pihoilla, työskentelemme sellaisiin vuoden-  ja vuorokauden aikoihin, jolloin vaikutamme maanomistajien arkeen ja näymme ympäristössä. Kun kaivamme jonkun takapihan auki, häntä tuskin kiinnostaa markkinoiden aukeaminen tai se, tuleeko kaasu idästä vai lännestä. Häntä kiinnostaa mitä hänen pihallaan tehdään, koska se tehdään, mitä siitä aiheutuu, ja palaavatko asiat ennalleen. Siinä mitataan ihmisten tunneskaala, ja siinä haluan meidän onnistuvan mahdollisimman hyvin.

Projektijohtajana tärkein sidosryhmäni on kuitenkin oma projektitiimi. Baltic Connectorissa minulla on ollut ilo tehdä töitä todella ammattitaitoisen porukan kanssa. Pitää muistaa, että Baltic Connector on ensisijaisesti projektiyhtiö, joka on muodostettu Balticconnector-putken rakentamista varten. Monesti projekteja vetää jo vuosia yhdessä toiminut organisaatio, mutta tällä kertaa työt aloitettiin lähes tyhjästä. Itse istuin kesällä 2016 Ghanassa ihmettelemässä mitä tekisin, kun palaan Suomeen. Silloin luin, että Balticconnector-projekti oli saanut 75 %:n EU-tuen. Päätin saman tien, että siihen projektiin haluan! 1.10.2016 aloitin hommat ja laitoimme rekrytoinnit, konsulttihankinnat ja lupaprosessit liikkeelle.

Nyt kaksi vuotta myöhemmin voin todeta, että projektitiimin rakentamisessa onnistuttiin täydellisesti. Suomesta saimme kokenutta porukkaa, ja julkisen hankinnan kautta tulleet suomalaiset, puolalaiset ja australialaiset konsultit ovat osoittautuneet asiansa osaaviksi. Projektin vetäjälle on äärimmäisen palkitsevaa, kun saa tehdä työtä hyvien ihmisten kanssa, jotka saavat tulosta aikaiseksi ja kaiken lisäksi tekevät työnsä hymy huulessa ja pilke silmäkulmassa. Siitä tulee hyvä mieli kaikille ja varsinkin itselle, kun saa olla osana tällaista mahtavaa yhteisöä.

Kun projekti kulkee suunnitelmien mukaan, saan yhä useammin kuulla kysymyksen, miten ihmeessä olette saaneet tuollaisen projektin pysymään aikataulussa ja budjetissa? Projektijohtajana tämä kysymys tuntuu hämmentävältä, koska juuri sitä varten projektijohto on olemassa. Kun asiat menevät kuten on luvattu, ihmetellään miten se on mahdollista? Projektin vetäminen on paperilla helppoa: tarvitaan hyvä suunnitelma ja hyvä porukka toteuttamaan suunnitelma. Mutta miksi moni projekti sitten päätyy otsikoihin, kun aikataulut venyvät ja kustannukset ylittyvät? Projektin johtaminen vaatii kokemusta ja asiayhteyksien syvällistä tuntemusta. Monesti tarkan suunnittelun sijasta uskotaan, että asiat kyllä hoituvat tavalla tai toisella, ja lähdetään toteutukseen liian heikoin eväin. Projektissa kaikilla tulee olla omat selkeät roolinsa ja vastuualueensa ja heidän pitää saada riittävästi tukea, kun haasteita ilmaantuu. Projektin läpivienti on joukkuelaji, jossa kaikkien panos on ratkaiseva ja johon projektijohto antaa suunnan ja edellytykset onnistua. Projektin vaarallisin hetki on, kun tuntuu että kaikki menee hyvin. Balticconnector elää juuri nyt sitä vaihetta, joten projektijohdossa ollaan entistä tarkempia seuraamaan ja arvioimaan mitä voisi mennä vikaan ja miten projekti pidetään kaikissa tilanteissa raiteilla. Projekti ei mene pieleen sillä, että tehdään virheitä, vaan sillä ettei virheitä saada korjattua. Projektin johtamisessa hokema ”tehdään oikeita asioita oikein” toimii kaikissa tilanteissa.

Baltic Connectorilla on sellainen porukka, joka saa asioita aikaiseksi. Projektin läpivientiin eivät vaikuta markkinoiden avautuminen tai huoltovarmuuden parantuminen vaan se, että tiedämme mitä olemme tekemässä ja teemme sen hyvin. Kun kysyy projekti-ihmiseltä, että mitä hän tekee seuraavaksi, saa yleensä eteensä hämmästyneen ilmeen. Eivät urheilijatkaan suorituksen aikana mieti seuraavaa ottelua tai kisaa vaan keskittyvät tuloksen saamiseen siinä hetkessä. Balticconnector-projektissa on vain yksi tavoite: saada projekti valmiiksi ajallaan ja kustannusarvion mukaisesti. Sitä tavoitellessamme käymme läpi oman tunneskaalan onnistumisten ja haasteiden kautta. Kaikki yhdessä.

Pietu Takala – DSC_0625-tom

Tom Främling
Baltic Connector Oy:n projektijohtaja