Balticconnector yhdistää Itämeren energiamarkkinat

Energia on paitsi taloudellinen ja elinkeinopoliittinen kysymys, myös yhä vahvemmin kytkeytynyt ilmastoon, geopolitiikkaan ja toimitusvarmuuteen. Energia-ala on valtavassa murrosvaiheessa ja monien muutospaineiden alla. Eräs alan professori sanoi, ettei hän ikinä olisi uskonut kuusi vuotta sitten miten eri tavalla hän nyt puhuu tulevasta. On ratkottava mistä saamme tulevaisuudessa riittävästi vähäpäästöistä energiaa, joka on kohtuuhintaista ja toimitusvarmaa.

EU on onnistunut vuosikymmenten aikana muodostamaan tiiviit yhteiset sisämarkkinat ja integraatiokehitystä on tapahtunut monella alalla. Energia oli tästä kuitenkin pitkään ulkopuolella. Nyt Junckerin komission aikana tilanne on muuttunut. Vuonna 2015 komissio aloitti energiaunioni-hankkeen, jonka tarkoituksena on ollut tiivistää yhteistyötä energia-asioissa. Energiaunionin ydintä ovat toimitusvarmuus, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Tavoitteita asetettiin muun muassa EU:n energiamarkkinoiden yhdentymisen, energiatehokkuuden ja vähähiilisen talouteen siirtymisen saralla. Komissiolla on ollut osana energiaunionia erityisen suuri intressi turvata maakaasun saanti Euroopassa vuosien 2006 ja 2009 Ukrainan kaasukriisien jälkeen. Itämeren alueen yhdistäminen muun Euroopan kaasumarkkinoihin on ollut yksi komission keskeisimmistä tavoitteista. Nyt ensimmäinen Suomen ja Viron yhdistävä Balticconnector-kaasuputki on valtava harppaus eteenpäin kohti tiiviimpiä EU:n yhteisiä energiamarkkinoita. Samalla putki yhdistää Itämeren alueen Pohjoismaiden ja Baltian energiamarkkinat.

Balticconnectorin merkitys Suomelle on merkittävä, sillä yhdysputki Suomen ja Viron välillä lopettaa Suomen pitkäaikaisen eristyneisyyden Euroopan kaasumarkkinoista. Tähän asti Suomi on ollut kokonaan riippuvainen Venäjältä toimitetusta kaasusta. Kaksisuuntainen Balticconnector-putki muuttaa tämän ja lisää joustavuutta sekä huoltovarmuutta koko Itämeren alueella. Niin koko Euroopan kuin Suomen ja Baltian maiden kaasulähteiden ja toimitusreittien monipuolistuminen on avainkysymys, jolla turvataan EU-alueen energiaturvallisuus ja vähennetään EU:n riippuvuutta ulkoisista toimittajista tulevaisuudessa. Maailmanpoliittisella kentällä muutokset ovat yhä nopeampia ja ennakoimattomampia. Suomelle on tärkeää myös energiainfrastruktuurissa olla mukana kansainvälisessä yhteistyössä, eikä jäädä pelkästään yhden toimittajan varaan.

Vaikka fossiilisista energiamuodoista on luovuttava, ei muutosta ole mahdollista toteuttaa hetkessä. Uusiutuvan energian lisääntyessä vaihtelevan sähköntuotannon määrä lisääntyy ja tämä lisää säätövoiman tarvetta. Kaasulla on tällä hetkellä iso rooli Euroopassa niin lämmityksessä kuin teollisuuden energiatuotannossa. Tämän lisäksi joustavan tuotantonsa ansiosta maakaasua tullaan tarvitsemaan jatkossa myös erityisesti säätövoimana. Energiapoliittisia päätöksiä on tehtävä pitkäjänteisesti ja vastuullisesti. Maakaasu on fossiilista polttoaineista vähäpäästöisin eikä se tuota pienhiukkasia. Monet tutkijat ovat arvioineet, että maakaasu tulee olemaan 2100-luvun tärkein energialähde Euroopassa. Tällä hetkellä esimerkiksi Saksa luopuu ydinvoimaloista ja korvaa tästä syntynyttä energiatarvetta pitkälti maakaasulla. Maakaasulla on myös paikkansa, kun kivi- ja ruskohiilestä luovutaan niin Euroopassa kuin Suomessa.  Itse näen, että maakaasu on tärkeä siltaratkaisu, jota tarvitaan niin kauan, kun biokaasu ja päästötön teknologia kehittyvät eteenpäin.

Hanna Kosonen-1143

Hanna Kosonen

Kansanedustaja, kesk.