Kaasumarkkina, quo vadis?

Maakaasulla ei ole Suomessa mennyt hyvin. Kaasumarkkinamme on vielä tällä hetkellä yhden siirtoyhteyden monopoli, jossa kaasun hinta on korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin. Kun lisäämme yhtälöön turhan kovan verorasituksen sekä todellisuutta huonomman ympäristöimagon, lopputulokseksi saamme käytännössä romahtaneen polttoaineen kilpailukyvyn.

Perjantaina 25.5.2018 julkaistu hallituksen päätös maakaasun verotuksen keventämisestä on oikeansuuntainen, mutta lisää tarvitaan, jos halutaan aidosti nostaa maakaasun roolia suomalaisessa energiapaletissa. Veroratkaisut ovat varsin keskeisiä, mutta eivät onneksi ainoa keino kilpailukyvyn parantamiseksi.

 

Maakaasumarkkinat muutoksessa

Suomen maakaasumarkkina ja sen toimijat ovat kohtaamassa lyhyessä ajassa melkoisia muutoksia. Vuoden 2018 alussa astui voimaan uusi maakaasumarkkinalaki. Vuoden 2019 lopulla Balticconnector-kaasuputki yhdistää Suomen ja Baltian kaasumarkkinat fyysisesti sekä mahdollistaa 2020 alkaen suomalaisille toimijoille Latvian suuren kaasuvaraston ja Liettuan Klaipedassa sijaitsevan LNG-terminaalin käytön.

Vuoden 2020 alussa myös Suomen kaasumarkkinat avataan kilpailulle. Se tarkoittaa täysin uutta markkinamallia sääntöineen, järjestelmineen ja hinnoittelumalleineen. Myös kaasun myynti ja siirto eriytetään toisistaan. Kaasun käyttäjälle tärkeintä lienee se, että teorian että kokemuksen mukaan tämän kaiken tulisi laskea kaasun hintaa.

 

Kohti integroitua Suomi-Baltia-kaasumarkkinaa

Suomen energia- ja ilmastostrategiaan kirjattuna tavoitteena ja eräänä keskeisenä maakaasun kilpailukyvyn kasvattamisen keinona on luoda toimivat, integroidut alueelliset kaasumarkkinat Suomelle, Virolle, Latvialle ja Liettualle. Balticconnectorin mahdollistaman fyysisen yhteyden lisäksi tämä tarkoittaa laajaa toimintamallien harmonisointia.

Viro, Latvia ja Liettua ovat avanneet markkinansa kilpailulle ennen Suomea ja tavoittelevat ns. täydellistä markkinaintegraatiota jo vuoden 2020 alusta alkaen. Suomi tavoittelee markkinaintegraatiota asteittain: ensimmäisenä tavoitteena on poistaa maiden väliset entry/exit-tariffit, mahdollisesti jo vuonna 2020.

Laajempaa integraatiota, kuten markkinasääntöjen ja tasehallinnan harmonisointia Baltian maiden kanssa, Suomi tavoittelee vuonna 2022, jolloin myös Tanskan ja Puolan välisen Baltic-pipen arvioidaan valmistuvan. Myös suunnitteilla olevan Liettuan ja Puolan välisen GIPL-putken arvioidaan valmistuvan vuonna 2022. Nämä merkittävät infrastruktuuriprojektit yhdessä markkinaintegraatiohankkeen kanssa mahdollistavat tulevaisuudessa myös suomalaisille toimijoille selkeästi nykyistä laajemmat mahdollisuudet hankkia kaasua ja hyötyä kilpailun suomasta alemmasta hintatasosta.

Ministeriöiden johtamaa työtä markkinaintegraation toteuttamiseksi tehdään hyvässä hengessä kaikkien maiden regulaattoreiden ja siirtoverkonhaltijoiden sekä Baltic Connectorin voimin. Helppoa se ei ole, mutta yhteinen tavoite silottaa tietä.

 

Asenne ratkaisee, myös kaasumarkkinan suunnan osalta

Edellä kuvattujen markkinoiden toimivuutta edistävien ratkaisujen lisäksi on keskeistä nostaa esiin, että kaasu on myös ilmaston kannalta hyvä välivaiheen ratkaisu. Kaasuinfrastruktuurilla voi lisäksi olla tulevaisuudessa merkittävä rooli osana hiilineutraalin yhteiskunnan energiajärjestelmää, esimerkiksi osana uusiutuvilla toimivaa sähköjärjestelmää.

Maakaasun näkökulmasta haastetta siis riittää ja tekemistä on. Suomi voi kuitenkin pitkälti itse määritellä, minkälaisen kaasumarkkinan se haluaa luoda. Ratkaisut ovat omissa käsissämme, loppu onkin sitten kovaa työtä.

anni_mg_3461

Anni Sarvaranta
Baltic Connector Oy:n kehitysjohtaja