Pieni putki, suuri merkitys

Ensimmäisenä lyhyenä työpäivänäni 26.10.2016 Baltic Connector Oy:n hallitus teki investointipäätöksen koskien Balticconnector-hankkeen toteutusta. Päätöstä edelsi EU:n myöntämä tukipaketti sekä hankkeen virolaisen osapuolen, Elering AS:n, tekemä investointipäätös. Myös Suomen valtio oli päättänyt pääomittaa yhtiötä yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Käytännössä Balticconnector-hanke tarkoittaa melkoista tulonsiirtoa EU:lta kaasun loppukäyttäjille Suomessa ja Virossa – rahoittaahan EU 75 % hankkeen kokonaisbudjetista, joka on 250 miljoonaa euroa. EU-tuen osalta kaasun käyttäjät eivät maksa kaasun siirtomaksuja, sillä lähtökohtaisesti tariffi määräytyy investointikustannusten mukaan, johon ei huomioida EU-tukia.

Kaikki oli selvää, vai oliko? Varsinaiset työni aloitin yhtiössä noin kuukautta myöhemmin. Tähän saakka olin työskennellyt yli 20 vuotta pörssiyhtiöissä, joissa eri hankkeiden investointipäätökset tehtiin Balticconnector-projektiin verrattuna myöhäisemmässä vaiheessa prosessia. Olin vasta operatiivisen toimintansa aloittaneen yhtiön kolmas työntekijä. Toimitilamme eivät myöskään olleet valmiit, vaan pääsimme aloittamaan työmme pahvilaatikoiden päällä keskellä remonttia.

Tutustuessani itse hankkeeseen, sen projektisuunnitelmaan, rahoitukseen sekä minulle täysin uuteen maailmaan eli EU-tukijärjestelmään, ei kaikki ollutkaan itsestään selvää. Projekti- ja siltarahoitus oli vielä auki, sillä EU-tukea maksetaan jälkijunassa sitä mukaa kun projektissa saavutetaan rahoituksen perusteena olevat välitavoitteet. Merkittävä osa tuesta saadaan vasta kuukausien päästä projektin valmistumisesta. Hankkeen eteenpäinviemiseen tarvittavia lupia ei ollut, eivätkä Suomen ja Viron valtiot olleet tehneet virallista päätöstä putken rakentamisesta. Alustava projektisuunnitelma, joka tulisi ohjaamaan projektin eteenpäinvientiä oli, uskallan sanoa, melko karkealla tasolla.

Kaasumarkkinalainsäädäntökin vaati muutoksia, jotta kaasu voisi virrata vuoden 2020 alusta Suomen ja Baltian maiden välillä. Lisäksi tällainen julkinen projekti saisi varmasti palstatilaa tilanteessa, jos sen budjetti ylittyisi tai putki valmistuisi suunniteltua myöhemmin. Näistä lähtökohdista oli ilmiselvää, että paljon töitä oli tehtävänä.

Aloitimme projektityön rekrytoimalla osaajia, joiden kanssa lähdimme kilpailuttamaan alihankkijoita. Valittujen suunnittelijoiden kanssa tuli viimeistellä projektisuunnitelma, jota vastaan myös itse projektin etenemistä tultaisiin peilaamaan. Samaan aikaan haettiin projektin tarvitsemia lupia, joiden käsittelyprosessit vaikuttivat sivullisen silmin aikaavieviltä ja vaativilta.

Koska yhtiömme oli vasta perustettu, tiimi, toimintamallit ja ohjeistukset tuli luoda alusta alkaen. Lisäksi meriputki on laatuaan ensimmäinen Suomenlahdella toteutettava suomalainen rakennushanke, joten alussa kysymysmerkkejä oli aika monta. Projektin kanssa samanaikaisesti olemme tehneet töitä, jotta kaasumarkkina, niin kansallinen kuin Baltian maiden kanssa yhteinen, avautuisi tehokkaasti ja ajallaan.

Kuinka asiat ovat sitten edenneet taloudenpitäjän näkökulmasta? Lyhyesti: hyvin!

Tärkein huomioni liittyy projektiorganisaatioon. Niin projektiorganisaatio kuin juristipalvelut ja hankinnatkin ovat todella osaavien ja kokeneiden ammattilaisten käsissä. Olemme yhdessä luoneet projektin prosessit ja suuntaviivat etenemiselle. Olemme mielestäni onnistuneet pitämään niistä kiinni todella hyvin. Oma toimintani on tavallaan ollut tässä yhtiössä helppoa. Vaikka yhtiön operatiivista toimintaa vasta rakennettiin, saimme aikaan mm. kilpailukykyisen rahoituspaketin ja projektivakuutuksen, vaikka meriputken vakuuttajat eivät lähtökohtaisesti olleet suomalaisia vakuutusyhtiöitä. Ammattitaitoinen organisaatio ja hankkeen senaikaiset näytöt sekä projektin korkean profiilin partnerit ja alihankkijat toimivat monille ulkopuolisille tahoille näyttöinä jo sinällään.

Kun edellä kuvattujen asioiden lisäksi projekti etenee ”luvatusti” annettujen kustannusten mukaisesti, poistuu moni mahdollinen talouspuolen huoli. Toisaalta näenkin asian niin, että talouden tehtävä on ollut helpottaa osaltaan organisaation toimintaa ja muu organisaatio on  ammattitaidollaan puolestaan helpottanut minun tehtäviäni. Tiimien yhteistyö on tässäkin projektissa avainasemassa.

Lähestymme projektin loppuvaihetta, ulkopuolisin silmin kenties mielenkiintoisinta hetkeä, eli meriputken laskua Itämeren pohjaan ja koko Balticconnector-putkiston valmistumista. Tähänastinen edistyminen projektisuunnitelman mukaisesti antaa meille mahdollisuuden ainakin toistaiseksi luottaa siihen, että jatkokin sujuu kuten on suunniteltu; aikataulussa ja budjetin mukaisesti. Vuoden kuluttua voinemme siis todeta uuden avoimen kaasumarkkinan syntyneen, jonka yhtenä edellytyksenä on ollut tämä pieni putki.

DSC_0579-arto

Arto Rämö

Baltic Connectorin Talous- ja rahoitusjohtaja