Polku siirtoputkiston käyttöönottoon

Balticconnector hankkeessa rakennettu maakaasun siirtoputkisto valmistui aikataulun mukaisesti käyttöönottoa varten. Suomen alueella putkisto koostuu kahdesta kokonaisuudesta. Ne ovat maaputki välillä Siuntio – Inkoo sekä Inkoon kompressoriasema.

 

Porsas poistaa ilman maaputkesta ennen ensimmäistä kaasutäyttöä

Uusi halkaisijaltaan 50 cm kokoinen putkiyhteys mahdollistaa kaasun kaksisuuntaisen siirron nykyisen siirtojärjestelmän ja Balticconnector-hankkeessa rakennetun meriputken kautta Suomen ja Viron välillä. Uusi putkiosuus Suomen maaperällä on pituudeltaan noin 21 kilometriä.

Maaputken liitäntä olemassa olevaan siirtoputkistoon tehtiin elokuun alkupuolella. Sitä ennen putkelle oli tehty rakentamisluvan ja lainsäädännön mukaiset testaukset ja tarkastukset. Kyseisiin toimenpiteisiin sisältyi mm. painekoe, geometrian tarkastus sekä kuivaus. Käyttöönottoon sisältyi myös kaikkien venttiileiden, instrumentoinnin sekä kaukovalvonnan toimintakoestus.

Putken ensimmäinen kaasutäyttö tehtiin 28.8.2019. Putkessa oleva ilma poistettiin putkikaapimen, eli ammattislagin mukaan porsaan avulla. Liitostöiden yhteydessä uuteen putkiosuuteen asennettiin porsas, jonka etupuolelle johdettiin typpeä erottamaan ilma ja kaasu toisistaan. Itse täyttö tehtiin johtamalla maakaasua porsaan taakse. Porsas toimi siis putkessa eräänlaisena liikkuvana tulppana, joka työntää maakaasun paineen avulla edessään ollen typen ja ilman pois putkistosta.

Kun porsas saapui Inkoon kompressoriasemalle, se oli suorittanut tehtävänsä. Putki oli täytetty kaasulla ja valmiina käyttöön.

Kompressoriasemalla ohjataan kaasun suuntaa Suomesta Viroon ja Virosta Suomeen

Kompressoriasema koostuu kaasun siirtoprosessiin liittyvistä rakennuksista ja laitteista sekä aseman tukitoimintoihin liittyvistä rakennuksista ja laitteista.

Kaasun siirtoprosessiin kuuluvat kaasuputkisto venttiileineen, kaasun suodatuslaitteet, kompressoriyksikkö apulaitteineen sekä kaasun määrämittaus- ja analysointilaitteet. Prosessiin liittyvät rakennukset ovat sähkö- ja automaatiorakennus, kompressorihalli, venttiilisuoja ja mittausrakennus. Tukitoimintoihin liittyvät toimisto- ja huoltorakennus, varastorakennus, sähkösyötön kytkinasema sekä käyttöön tarvittavat liikennealueet.

Inkoon kompressoriasema tulee toimimaan miehittämättömänä. Sen käyttö, kaukovalvonta ja kauko-ohjaus suoritetaan valvomosta, joka on jatkuvasti miehitetty. Alueen valvontajärjestelmät on liitetty Kouvolassa sijaitsevaan valvomoon. Tiedonsiirto on toteutettu valokuidulla, joka on varmennettu varayhteyden avulla.

Kompressoriasema toimii kaksisuuntaisesti, eli sen kautta voi toimittaa kaasua sekä Suomesta Viroon että Virosta Suomeen. Siirrettävän kaasun suunta vaihdetaan operoimalla tulo- ja lähtöputkiin asennettuja venttiilejä. Kaasun virtaussuunta ei muutu aseman sisällä (suodatus, määrämittaus, määrän säätö, paineen lisäys, jäähdytys). Mittausasemalla mitataan kaasun määrä sekä analysoidaan sen laatu. Kompressoriasemalla nostetaan tarvittaessa kaasun painetta, jotta haluttu kaasumäärä saadaan siirrettyä. Kompressorin toimintapisteen säätö tehdään sähkömoottorin kierrosnopeutta säätämällä taajuusmuuntajan avulla.

Aseman päälaite on sähkökäyttöinen kompressori, jolla lisätään siirrettävän kaasun painetta. Kompressorin taajuusmuuntajakäyttöisen sähkömoottorin teho on 6,4 MW. Aseman sähkönsyötön jännite on 20 kV. Automaatio- ja sähkölaitteistojen osuus aseman laitekannasta on merkittävä. Sähkö-, automaatio- ja valvontajärjestelmät liittyvät toisiinsa, joka teki aseman käyttöönotosta monimutkaisen ja haastavan.

Käyttöönottoprosessi tehtiin kolmessa osassa

Ennen käyttöönottovaihetta asema rakennettiin mekaanisesti valmiiksi. Tarkoittaen, että kaikki asennukset oli tehty valmiiksi testausta varten. Tämän jälkeen kompressoriaseman käyttöönottovaihe jakautui kolmeen pääosaan.

  • Testaus (Pre-commissioning)
  • Käyttöönotto (Commissioning)
  • Koekäyttö

Testaukset tapahtuivat järjestelmittäin, joita ovat mm. rakennus- ja aluejärjestelmät, asema-automaatiojärjestelmä, kaasuvalvontajärjestelmä, maakaasujärjestelmät sekä paloilmoitin- ja palosammutusjärjestelmä. Eri järjestelmien testaukset valmistuvat eri aikoihin. Hyväksyttyjen testausten jälkeen asema oli valmiina käyttöönottoa varten.

Inkoon kompressoriaseman kaasutäyttö tehtiin 16. - 17.9.2019. Tällöin aseman putkistoista poistettiin ilma sekä typpi paineellisen maakaasun avulla. Kaasutäytön jälkeen asema oli valmis koekäyttöä varten.

Kompressoriyksikön koekäyttö alkoi 18.9. ja päättyi testiohjelman mukaisesti 72 tunnin mittaiseen luotettavuusajoon 10.10.2019.

Koko Suomi liputti tällöin onnistuneen testauksen kunniaksi (kirjoittajan oma mielipide) vai oliko silloin sittenkin Aleksis Kiven päivä?

Itse olen ollut mukana Balticconnector hankkeen toteuttamisessa marraskuusta 2016 lähtien. Se on ollut mielenkiintoista ja myöskin haasteellista aikaa, olen pystynyt hyödyntämään aikaisempaa kokemustani maakaasun siirtojärjestelmästä ja samalla oppinut myös paljon uusia asioita. Tiimi, joka mahdollisti hankkeen toteutumisen aikataulun ja budjetin osalta, on ollut mahtava, sille suuret kiitokset.

DSC_0487

Arto Korpela
Päällikkö, käyttö ja kunnossapito, Baltic Connector Oy