Hankkeen merkitys ja tavoitteet

Balticconnector -kaasuputkihankkeella on suuri merkitys Suomen ja EU:n energiastrategiassa. Hanke

  • Parantaa kaasun alueellista toimitusvarmuutta mahdollistaen hajautetun kaasunsaannin
  • Luo puitteet markkinoiden avaamiselle sekä kasvulle ja mahdollistaa vaihtoehtoisten lähteiden, kuten nesteytetyn maakaasun (LNG) ja biokaasun käytön
  • Mahdollistaa Suomen ja Baltian maiden kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 250 M€. Hanke ei olisi taloudellisesti kannattava ilman huomattavaa EU-tukea. Elokuussa 2016 komissio (CEF) myönsi hankkeelle 187,5 M€ rahoituksen.

Samaan aikaan Balticconnector hankkeen kanssa parannetaan Viro – Latvia ja Puola – Liettua kaasun siirtoyhteyksiä. Nämä kaikki yhdessä mahdollistavat Suomen ja Baltian maiden integroitumisen EU:n yhteisiin kaasumarkkinoihin.

Hankkeen laajuus

Hankkeessa rakennetaan putkistot, asemat ja järjestelmät, joilla yhdistetään nykyiset olemassa olevat Suomen ja Viron kaasuverkostot toisiinsa. Kaasuputken siirtokapasiteetti on 7,2 milj. kuutiometriä (72 GWh) vuorokaudessa. Kaasua voidaan siirtää molempiin suuntiin sekä Suomesta Viroon että Virosta Suomeen vallitsevan markkinatilanteen mukaan.

Hanke käsittää seuraavat osaprojektit

  • Maaputki Siuntio – Inkoo (Suomi), putken halkaisija 500 mm ja pituus 21 km
  • Kompressori- ja mittausasema Inkoossa (Suomi)
  • Meriputki Inkoo (Suomi) - Paldiski (Viro), putken halkaisija 500 mm ja pituus 77 km
  • Kompressori- ja mittausasema Kersalu (Viro)
  • Maaputki Paldiski – Kiili (Viro), putken halkaisija 700 mm ja pituus 55 km

Projektin eteneminen

aikataulu-fi

Kaasuputki Siuntio – Inkoo

Kaasuputki liittyy nykyiseen Suomen kaasuverkostoon Siuntion Pölansissa sijaitsevalla venttiiliasemalla ja laskeutuu mereen Inkoon Fjusön alueella. Putki kulkee pääosin Inkoon kunnan alueella ja putkilinjan pohjoisosassa lyhyen matkaa Lohjan ja Siuntion kuntien alueella.

Putken sijoituksessa on huomioitu alueen nykyinen ja tuleva maankäyttö, kaavoitus ja ympäristötekijät sekä pyritty minimoimaan rakentamisen ja käytönaikaisten haittojen vaikutukset ihmisiin, eliöihin ja ympäristöön. Kaasuputkesta on suoritettu ympäristövaikutusten arviointimenettely, joka on päättynyt joulukuussa 2015.

Kaasuputkelle haetaan suunnitteluvaiheessa kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat. Näitä ovat mm. rakentamislupa, vesistönalituslupa, rakennus-/ toimenpideluvat, risteilyluvat.

Maanhankinta suoritetaan lunastusmenettelyllä. Valtioneuvosto on myöntänyt Baltic Connectorille lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan. Lupa antaa Baltic Connector Oy:lle oikeudet ottaa haltuunsa maakaasuputken maaosuuksien rakentamiseen tarvittavat maa-alueet sekä oikeuden siirtää kaasua lunastettavilla alueilla. Lunastusluvan perusteella pidetään lunastustoimitus, jonka toteuttaa Maanmittauslaitos. Lisää tietoa lunastustoimituksesta Maanmittauslaitoksen sivuilta: http://www.maanmittauslaitos.fi/TN2017-564237.

Maakaasuputken Inkoo-Siuntio linjaus

Kaasuputken tekniset tiedot

  • Putken halkaisija 500 mm ja pituus 21 km
  • Suunnittelupaine 80 bar, käyttöpaine 30 – 80 bar
  • Putkimateriaali on hiiliterästä, joka on sisäpuolelta epoksimaalattua ja ulkopuolelta polyeteenipinnoitettua
  • Putki on maanalainen, peitesyvyys 1,1 – 1,4 m
  • Putken korroosiosuojaus toteutetaan katodisuojauksella, joka käsittää kaksi anodikenttää

Projektin eteneminen

  • Putkilinjan maaperätutkimukset 2017
  • Detaljisuunnittelu 2017
  • Maanhankinnan kuulemiskokoukset 2017
  • Maanhankinnan ennakkohaltuunotto 2017
  • Pääurakan hankinta 2017 – 2018
  • Rakennus- ja asennustyöt 2018 – 2019
  • Käyttöönotto 2019

Kaasun kompressori- ja mittausasema, Inkoo

Asema koostuu kaasun kompressori- ja määrämittausasemasta. Asema toimii molempiin suuntiin eli voi toimittaa kaasua sekä Suomesta Viroon että Virosta Suomeen. Mittausasemalla mitataan kaasun määrä ja analysoidaan kaasun laatu. Kompressoriasemalla nostetaan tarvittaessa kaasun painetta, jotta saadaan siirrettyä haluttu kaasumäärä. Asema sijoittuu Inkoon Svartbäckin alueelle.

Aseman yleissijoitukseen on vaikuttanut kaasuverkoston operoinnin reunaehdot ja tarkempaan sijoitukseen alueen maankäyttö, kaavoitus ja ympäristötekijät. Asemasta on suoritettu ympäristö-vaikutusten arviointimenettely, joka on päättynyt joulukuussa 2015.

Asemalle haetaan suunnitteluvaiheessa kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat. Näitä ovat mm. rakentamislupa ja rakennusluvat.

Kompressori- ja mittausaseman tekniset tiedot

  • Aseman mitoituskapasitetti on 300 000 m³n/h
  • Asema on kaukovalvottu ja sitä ohjataan verkoston keskusvalvomosta
  • Asema on itsenäinen ulkoisesta apuenergiasta riippumaton laitos
  • Kaasun virtaus on molempiin suuntiin FIN-EST ja EST-FIN
  • Yksi kompressoriyksikkö, akseliteho 6-10 MW, sijoitettu erilliseen kompressorirakennukseen
  • Kaasun suodatus ja analysointilaitteet
  • Kaasun määrämittauslaitteet ja automaatiojärjestelmä
  • Erillinen paikallisvalvomo, jossa tilat sähkö- ja automaatiolaitteille
  • Putken tarkastuskaapimen vastaanotto- ja lähetysloukut sekä maa- että meriputkelle

Projektin eteneminen

  • Perussuunnittelu 2017
  • Päälaitteiden hankinta 2017
  • Detaljisuunnittelu 2017 – 2018
  • Pääurakoiden hankinta 2017 – 2018
  • Rakennus- ja asennustyöt 2018 – 2019
  • Käyttöönotto 2019

Meriputki Inkoo – Paldiski

Meriputki liittyy hankkeessa rakennettavaan Siuntio – Inkoo maakaasuputkeen noin kilometrin päässä Inkoon kompressori- ja mittausasemalta meren rannassa Fjusön alueella. Putki kulkee meren pohjassa pääosin kiviaineksella peitettynä. Peite suojaa putkea mm. laivojen ankkuroinnin ja eroosion varalta. Putken rantautumispaikka sijaitsee noin 50 km Tallinnasta itään, lähellä Paldiskin kaupunkia.

Putken suunnittelussa on huomioitu merenpohjan muoto ja olosuhteet, risteävät rakenteet sekä meriliikenteen väylät. Meriputkesta on tehty ympäristövaikutusten arviointi. Arviointiselostus valmistui Suomessa vuonna 2015 ja Virossa vuonna 2016. Putkelle on suoritettu myös kattava riskien arviointi.

Kaasuputkelle haetaan suunnitteluvaiheessa kaikki rakentamiseen tarvittavat luvat. Näitä ovat mm. hankelupa, vesilupa, rakentamislupa, rakennus- / toimenpideluvat, risteilyluvat. Putki sijoittuu Suomen ja Viron aluevesille ja talousvyöhykkeille.

Kaasuputken tekniset tiedot

  • Putken halkaisija 500 mm ja pituus noin 77 km
  • Suunnittelupaine 80 bar, käyttöpaine 30 – 80 bar
  • Putkimateriaali hiiliterästä, joka on sisäpuolelta epoksimaalattu ja ulkopuolelta polyeteenipinnoitettu
  • Putki on lisäksi suojattu noin 50 mm paksulla betonipinnoitteella
  • Putken korroosiosuojaus toteutetaan siihen kiinteästi asennettavien anodien avulla

Projektin eteneminen

  • Putkilinjan reitin meritutkimukset 2016
  • Detaljisuunnittelu on käynnissä
  • Putkimateriaalin hankinta 2017 – 2018
  • Putkireitin valmistelu 2018
  • Putkenlasku 2019
  • Putken peittäminen ja merenpohjan viimeistely 2019
  • Testaus ja käyttöönotto 2019

Lisätietoja hankkeesta antavat:

Projektijohtaja Tom Främling

+358 50 326 2918
tom.framling(at)balticconnector.fi

Toimitusjohtaja Herkko Plit

+358 50 462 0788
herkko.plit(at)balticconnector.fi