Baltic Connector Oy perustettiin toteuttamaan Suomen osuutta Suomen ja Viron välille rakennettavasta Balticconnector-kaasuyhdysputkesta. Hanke mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin sekä parantaa energiaturvallisuutta monipuolistaen kaasun jakelureittejä ja parantaa Suomen ja Itämeren alueen huoltovarmuutta antaen Suomelle mahdollisuuden käyttää Latviassa sijaitsevaa maanalaista kaasuvarastoa. Balticconnector-yhdysputki mahdollistaa myös kaasumarkkinan avautumisen Suomessa. Balticconnectorin on tarkoitus valmistua vuoteen 2020 mennessä.

Maakaasumarkkinan avautuessa vuonna 2020 Gasumin kaasun myynti- ja siirtoliiketoiminta eriytetään toisistaan. 1.1.2020 jälkeisestä kaasun siirtoliiketoiminnasta vastaa uusi Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy. Baltic Connector Oy liitetään Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:n tytäryhtiöksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Baltic Connector Oy jatkaa Balticconnector-hankkeen toteuttamista ja kaasuyhdysputken rakentamista itsenäisesti projektin loppuun asti.

Balticconnector-hanke käsittää Itämereen sijoittuvan maakaasuputken Suomen Inkoon ja Viron Paldiskin välillä sekä Suomen ja Viron maa-alueille sijoittuvat kaasuputket, joilla Balticconnector yhdistetään maiden kaasusiirtoverkkoon. Putkea rakennetaan 21 kilometriä Suomessa, 77 kilometriä meren alle ja 55 kilometriä Virossa. Lisäksi sekä Suomeen että Viroon rakennetaan kompressoriasemat. Putki on kaksisuuntainen, ja sitä pitkin voidaan kuljettaa 7,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä.

DSC_0721
DSC_5721

Baltic Connector Oy ja virolainen Elering As allekirjoittivat 17.10.2016 yhteistyösopimuksen Viron ja Suomen välisen kaasuyhdysputken rakentamisprojektista. Putkilinjan maalle rakennettavat osuudet kumpikin yhtiö toteuttaa erikseen. Euroopan Unionin komissio myönsi yhtiöiden Balticconnector-hankkeelle 187,5 miljoonan euron investointituen Verkkojen Eurooppa (CEF) -energiasektorin rahoitusvälineestä. EU:n osarahoitus kattaa 75 prosenttia kaasuputken 250 miljoonan euron rakentamiskustannuksista. Euroopan Unionin komissio, Baltic Connector Oy ja Elering AS allekirjoittivat 21.10.2016 Brysselissä EU-rahoituksen tukisopimuksen. Tämän lisäksi Suomen hallitus pääomittaa 30 miljoonalla eurolla Baltic Connector Oy:tä.

2Lopullinen-investointipäätös

Osana EU:n energiaunionistrategiaa EU on sitoutunut rakentamaan puuttuvia yhteyksiä ja energiainfrastruktuureja ja varmistamaan, että jokaisella jäsenmaalla on mahdollisuus hankkia kaasua useasta lähteestä. Itämeren alueen yhdistäminen muun Euroopan kaasuverkkoon on yksi komission ensisijaisista tavoitteista.

2Rakentamisen-tukisopimus

Baltic Connector Oy perustettiin toteuttamaan Suomen osuutta Suomen ja Viron välille rakennettavasta Balticconnector-kaasuyhdysputkesta. Hanke mahdollistaa Baltian maiden ja Suomen kaasumarkkinoiden yhdistämisen ja integroitumisen EU:n yhteisiin energiamarkkinoihin sekä parantaa energiaturvallisuutta monipuolistaen kaasun jakelureittejä ja parantaa Suomen ja Itämeren alueen huoltovarmuutta antaen Suomelle mahdollisuuden käyttää Latviassa sijaitsevaa maanalaista kaasuvarastoa. Balticconnector-yhdysputki mahdollistaa myös kaasumarkkinan avautumisen Suomessa. Balticconnectorin on tarkoitus valmistua vuoteen 2020 mennessä.

Maakaasumarkkinan avautuessa vuonna 2020 Gasumin kaasun myynti- ja siirtoliiketoiminta eriytetään toisistaan. 1.1.2020 jälkeisestä kaasun siirtoliiketoiminnasta vastaa uusi Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy. Baltic Connector Oy liitetään Suomen Kaasunsiirtopalvelut Oy:n tytäryhtiöksi vuoden 2018 loppuun mennessä. Baltic Connector Oy jatkaa Balticconnector-hankkeen toteuttamista ja kaasuyhdysputken rakentamista itsenäisesti projektin loppuun asti.

Balticconnector-hanke käsittää Itämereen sijoittuvan maakaasuputken Suomen Inkoon ja Viron Paldiskin välillä sekä Suomen ja Viron maa-alueille sijoittuvat kaasuputket, joilla Balticconnector yhdistetään maiden kaasusiirtoverkkoon. Putkea rakennetaan 22 kilometriä Suomessa, 77 kilometriä meren alle ja 50 kilometriä Virossa. Lisäksi sekä Suomeen että Viroon rakennetaan kompressoriasemat. Putki on kaksisuuntainen, ja sitä pitkin voidaan kuljettaa 7,2 miljoonaa kuutiometriä kaasua päivässä.

DSC_0721
DSC_5721

Baltic Connector Oy ja virolainen Elering As allekirjoittivat 17.10.2016 yhteistyösopimuksen Viron ja Suomen välisen kaasuyhdysputken rakentamisprojektista. Putkilinjan maalle rakennettavat osuudet kumpikin yhtiö toteuttaa erikseen. Euroopan Unionin komissio myönsi yhtiöiden Balticconnector-hankkeelle 187,5 miljoonan euron investointituen Verkkojen Eurooppa (CEF) -energiasektorin rahoitusvälineestä. EU:n osarahoitus kattaa 75 prosenttia kaasuputken 250 miljoonan euron rakentamiskustannuksista. Euroopan Unionin komissio, Baltic Connector Oy ja Elering AS allekirjoittivat 21.10.2016 Brysselissä EU-rahoituksen tukisopimuksen. Tämän lisäksi Suomen hallitus pääomittaa 30 miljoonalla eurolla Baltic Connector Oy:tä.

Osana EU:n energiaunionistrategiaa EU on sitoutunut rakentamaan puuttuvia yhteyksiä ja energiainfrastruktuureja ja varmistamaan, että jokaisella jäsenmaalla on mahdollisuus hankkia kaasua useasta lähteestä. Itämeren alueen yhdistäminen muun Euroopan kaasuverkkoon on yksi komission ensisijaisista tavoitteista.

2Lopullinen-investointipäätös
2Rakentamisen-tukisopimus

Henkilöstö

Pietu Takala – DSC_0725-herkko

Herkko Plit

Toimitusjohtaja
Pietu Takala – DSC_0625-tom

Tom Främling

Projektijohtaja
IMG_3609

Engela Gyldén

Johdon assistentti
Pietu Takala – DSC_0616-jouko

Jouko Kinnunen

Päällikkö, HSEQ (turvallisuus, ympäristö, laatu ja riskienhallinta)
DSC_0487

Arto Korpela

Päällikkö, käyttö ja kunnossapito
DSC_0772-arja

Arja Koski

Strategia- ja hankintajohtaja
Pietu Takala – DSC_0542-tuula

Tuula Lamberg

Suunnittelupäällikkö
DSC_0598

Cea Mittler

Projektikoordinaattori

Vanhempainvapaalla

Mika Myötyri Baltic Connector

Mika Myötyri

Asiantuntija, kaasumarkkinat
Juuli Nyholm Baltic Connector

Juuli Nyholm

Asiantuntija, HR ja taloushallinto
DSC_0579-arto

Arto Rämö

Talous- ja rahoitusjohtaja
anni_mg_3461

Anni Sarvaranta

Kehitysjohtaja
DSC_0516 copy

Ilkka Taka-aho

Projektipäällikkö, kompressoriasema ja maaputki